perjantai 15. huhtikuuta 2016

Kaljaa kaljaa lisää kaljaa

Tokihan sitä kaljatehtaalla pitää käydä kun niin kaljan ystävä olen, not. Mähän en siis tykkää lainkaan oluesta. Mutta Guinness storehouse oli ihan tutustumisen arvoinen retkikohde siltikin.

                   (tästä kuvasta jopa minä huomaan että hieman on rakeinen, he )

Tulihan sitä hörppy taas maistettuakin mutta nei, ei kyl oi mun juttu.


Koko paikan huipennus on ylimmän kerroksen näköalarafla josta silmien eteen avautuu koko Dablin.


Se mikä reissusta jäi päälimmäisenä mieleen, oli se että jos jossain Irlantilaiset osaa, niin ottaa kaiken ilon irti pubeista ja oluesta ihan viikon jokaisena päivänä.

                                                    -Anette-


sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Viis juttuu musta

Nooh ensinnäkin aloitetaan siitä mikä on nyt ollut viimepäivät hyvin pinnalla, elikäs sokeri.  Mä rakastan kaikkea makeaa ja pystyn syömään sitä hillittömiä määriä kerralla.
 Saatan aloittaa brunssinkin jälkiruuasta, samoin seisovassa saatan suunnata ensin jälkkäreihin.
 Väittäisin että tämä sokerinhimo syttyi tähän mittakaavaan vasta neljänkympin ylitettyäni.
 Nuorempana kaikki suolainen oli ykkösenä, karkkia en syönyt lainkaan.


Toiseksi sopiikin mainiosti sellainen fakta että haluan pitää vatsani lättänänä, fakta yksi tietenkin kertoo sen että yhtälöt ei ihan ole tasapainossa.
 Mutta en siis tunne itseäni itseksi, jos ylimääräistä on mielestäni yhtään liikkaa. Lättänän vatsan saadakseen ruokavalio on avainasemassa, ja kaveriksi sitten vähän liikuntaa. Paljastettakoon vielä että että mulla on ollut parikymmentä vuotta napakoru, enkä aijo sitä ottaa pois.


Koirat on lähellä sydäntä, toivon että nelijalkainen on aina ilonani. Seuraava koira tulee kyllä olemaan kooltaan alle 10 kiloinen ei alle 40 niinkuin ihana Hönömme. 
Tähän lisättäköön että eläimet ylipäänsä saa mun huomion, oon lopettanut myös lihan syönnin.


Snäppi, oon niin koukussa. Kun aikanaan löysin tieni snäpin maailmaan, niin en oo tietä pois löytänyt. Aivan huippu.


Jos jotain, niin sitten konjakki ja laatu sellainen. 
Toimii tilanteessa kuin tilanteessa, pieni siivu riittää enempää ei tarvita. 


Viides rento tyyli, se on sama kuin mä. Vähemmän on enemmän, sanonta sopii tähän kuin nenä päähän.


                             
                                                                   -Anette-

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Lisää Proteiinia

Havahduin tuossa päivänäyhtenä siihen, kuin mun ruokavalio on keinahtanu hiilaripainotteiseksi.
Muutama pakkaskilokin, siis lämmöneristyskilo (tiedät kai ?) painaa taas jalkaa sen verran että pientä viilausta ja höyläystä piti tehdä.


Siis reilusti lisää proteiinia, jonka seurauksena hiilareiden mässäys luonnollisesti ja itsestään vähenee.
Koska proteiinien syönnin seurauksena vatsa on kylläisempi pitkään.


Mulla tää on ainakin todella toimiva tapa päästä niistä lämmityskiloista eroon. 

Tässäpä Mun vinkit  keveämpään ja raikkaampaan oloon ovat siis
Reilusti vähärasvaista proteiinia napaan.
 Höttöhiilarit jätetään syömättä, korvataan ne hyvillä hiilareilla ja kuiduilla.
 liikuntaa päivittäin jossain muodossa. Hiki saa tulla ja hengästyä kannattaa niin johan lähtee.
 (ok, ei jokapäivä tarvitse vetää hikijumppaa, mutta ainakin kolmekertaa viikossa olis hyvä saada keho kunnolla töihin, ja kyllä niinä neljänä kevyempänä päivänä kannattaa reippailla ainakin ulkona,
 kunnon kierros ihan ripein askelin)
ja viimeisenä
Juokaa vettä se pitää koneen voideltuna.

P.s. Mietitäänpä miten pienet lapset liikkuu päivittäin ne vääntää ja kääntää kehoaan vaikka millaisiin mutkii, juoksee ja hyppii pitkin päivää. Heidän kulutus on melkoinen mutta siltikin usealla on vain yksi herkkupäivä viikossa. 
 Mites me aikuiset sitten, moni tönöttää päivätpitkät töissä siirtyy autolla kotiin ja jatkaa tönöttämistä, mutta mitä mitä herkkupäivä onkin jokapäivä. Mistä hyvästä? 



No mutta mistäs sit sitä täyttävää prodee.
Itsellä on käytössä proteiini jauheet, laktoositonta ja vähärasvaista rahkaa ja raejuustoa kuluu kiitettävästi kuin myös Kananmunia. 
Pavut ja kana ovat loistavia proden lähteitä. Itse en kanaa tosin syö, eikä pavut sovi mut vatsalle, mutta hyviä proden lähteitä kyllä ovat.


                                               Kevyttä kevättä kohden sitten vaan.
                                                                    -Anette-

torstai 3. maaliskuuta 2016

No nyt oli helpoo

Tässähän tuntee ittensä ihan suklaamestariksi, niin helppoa oli näiden herkkujen valmistus. Raakasuklaata kädenkäänteessä, ja riittää varmaan ainakin viikonlopun yli jos ei nyt ihan koko suku poikkea maistelemaan.


Ei tarvinnut kuin kolme ainesosaa sekoitella keskenään, ja valutella massa pakkauksen mukana tulleisiin muotteihin. Koska homma oli niin nopeasti valmista, intouduin hifistelemään ja lisäilin vähän koristeeksi karpaloa ja pähkinöitä osaan ihan chiliä.


Rehellisyyden nimissä on sanottava, ette oon näitä kyllä ennenkin valmistanu. Tiedossa siis oli homman yksinkertaisuus, muuten tuskin uudelleen olisin suklaan valmistukseen edes ryhtynyt.

Elellisellä kerralla tein massasta suklaalevyn, jonka maustoin punajuuresta mehua
 tehdessä muodostuneella mäskillä.


                           Terveellisiä herkkuja, eikä ole mainos ihan omasta pussista on pulitettu.

                                                                -Anette-
                                                                     

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Eila Hiltunen


Selkä taas suorana ja hattu vinossa, happihyppelyllä Hietsunrantatiellä. Koska reitti kulki aivan Sibelius-monumentin vierestä, niin pitihän se mennä ittensä tälläämään samaan kuvaan.
Eila Hiltunen on teoksen luonut 1967


En nyt tarkkaan muista mutta tunne on se, etten aijemmin Sibelius-monumenttia olis ihan vierestä käyny katsomassa. En kyl ihan satavarma asiasta ole, kun vierestä kuitenkin on tullut kuljettua sen tuhannen kertaa.


Hienohan teos on, vaikka aijemmin oon tainnukki ajatella, et kuin noita pillejä viittivät dösälasteittain tulla pällistelee. Peruun typerät ihmettelyni ja sanon et kaikki Sibeliuksen puistoon vaan. 
Teos painaa 24 tonnia ja siinä on yli 600 putkea.


 Hietaniemenranta on vallan mukavaa ulkoilu aluetta. Voiko muuten olla parempaa tapaa viettää sunnuntaipäivää kuin eväät mukaan ja päivää paistattelemaan jäälle. 

                                                                -Anette-

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Plääh

Niin nähty taas tääki. Urheilija ei tervettä päivää näe, aina on joku paikka joka on kipeenä joko pienesti tai sit isosti . No nyt isosti, pamahti sit selkä eikä oo kyllä eka kerta tämäkään.
 Saan seuraavat päivät vetää kippurassa ja tänään täytyy lähteä käymään lekurilla.
Valmentaja pelotteli välilevyn pullistumalla, no jei.


Ihan hanurista taas tääki, jos liikunta on ihmiselle se elämänilo ja kantava voima ni pitääkö se sekin ilo ihmiseltä pois ottaa, hä.
 Ok ei nyt kokonaan mut kuitenki, mä nyt olisin hemmetin paljon mukavampaa seuraa koko yhteikunnalle ku saisin purkaa enimmät höyryt hikenä salin lattialle. Ei niin paljon vaadittu, vai.


Huomenna onneksi pääsee vähän muihin maisemiin, ei niin käy  hermonpäälle vaikka olishan se sekin trippi ollut suoraselkäsenä huomattavasti mukavempi.


Mutta elämä on ja pientähän tää on tiedetään, mutta valittaminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin
 niin pitäähän sitäkin hyödyntää.


                            Nyt ylös, ulos ja tohtorin puheille, kyl tää taas tästä iloksi muuttuu.

                                                           -Anette-


lauantai 20. helmikuuta 2016

Kakkua ja kahvia

Lauantai-illan huvit ne on hullullakin.



Kahvinpuruja, hunajaa ja tippa soodaa. Mun purut oli viel lämpöset, hyvä et oli kahvi ehtiny pannuun valua kun nappasin lusikallisen puruja naamiota varten.


Kakkuakin löytyy, kaikki Ikean pakasteesta. Tuo takimmainen  mustikkapäälysteinen jäi makutestissä vikaksi, etummainen mantelikakku kiri toiselle sijalle  ja voittajaksi selvisi oikea laita eli suklaakrokantti.

                                                    -Anette-



torstai 18. helmikuuta 2016

Kaakaopapu

Oon aina ollut koruihminen. Mä oon koruilla sonnustautunu aina, nukkuessa, urheillessa, uidessa aina mulla jossain jotain keikkuu ja killuu.
Tykkään vaihdella  koruja mielen ja fiiliksen mukaan,  siihen tarjoutuu loistavat mahdollisuudet kun vaateketjut myy vaikka millaisia killuttimia ja asusteliikkeitäkin on vaikka kuin ja paljon, jo muutamalla eurolla saa uudet koristeet vanhaan kääreeseen.


Tää miellytti tälläkertaa, vähän kuin kaakaopapu. Tuo keskus on materiaalina aivan kuin puuta, ehkä onkin.


Tää suklaa on muuten vahvaa, eikä voi kyl kehua mitenkään erityisen hyväksi. Mutta onhan tuokin syötyä tullut hitaasti mutta varmasti, ihan yksi pala on kerta-annoksena riittänyt.

                                                                      -Anette-

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

MITÄ TOI on

Mitä ihmettä sä syöt? (suunpielet vähän alaviistossa ja otsa rypyssä) Järjetön toi sun kasa!

                               
No välillä voi olla et annokset ei oo niin erikoisen kauniita. Eilen oli aika kovatehoinen ja pitkä kiertoharjoittelu. Sen jälkeen oli saatava vatsantäytettä ja täähän valmistui ennätys nopsaa.

Iso syvä lautanen, johon kipataan mieleisessä järjestyksessä (koska kaikki lopulta sekoitetaan)

reilu desi tähteeksi jäänyttä täysjyväriisiä
iso pirkan laktoositon rahka
pakaste mustikoita puolisen pussia
mitallinen suklaan makuista prode jauhetta
Maca jauhetta (sisältää 31 mineraalia, 60 kasviravinnetta, B1, B2, B12, C, ja E vitamiineja, 18 aminohappoa, rasvahappoja ja kasvisteroleja.)
Chian siemeniä ja kanelia
mantelimaitoa niin paljon kun lautaselle  enään mahtuu.

Seos varovasti sekaisin ja eikun lapioimaan ääntä kohti.

Se olis Keskiviikko kello on nyt  5.22. Tulee pitkä päivä, tiedä taas miksi mutta neljältä heräsin tikkana. 
Tullu jo muutama kuppi vedettyä kahvia, ja ennen kuin sen kummenpia voi alkaa kolistella olis viel tunti hiljaa hipsuteltava.

                                                         -Anette-

maanantai 15. helmikuuta 2016

Viikonlopulta

Saattoihan sen arvata ettei vajaakaloreille viikonlopun jälkeen jääty. Tuli käytyä kahdella brunssilla, lauantaina sekä ystävänpäivänä.
Lauantaina käytiin Hotelli scandikissa testaamassa super breakfasti hinta kahdelta oli 50e.
Miljöö miellytti tarjoilu miellytty mutta jotain se jäi vajaaksi, vaikka tilaten sai erillaisia
munakkaita ja vohveleita niin silti. Ei usko että tulee kuitenkaan mentyä uudelleen.

Ystävänpäivänä taas oli vuorossa vanha tuttu Fasun brunssi  Kluuvikadulla, jonka hinnaksi tuli 43e kahdelta. Fasun brunssi nyt vaan on hyvä, ei siitä mihinkään pääse.

 Molemmilla brunsseilla tuli kyllä vedettyä taas vatsa niin täyteen, että hyvä kun pääsi vyöryttyä kotiin ja vatsan viereen lepäämään muita vaihtoehja ei edes ollut kuin päikkärit.

Sain sentään tehtyä ihan hyvää smoothi puuroa viikonloppuna, vaikka muuten syöminen olikin herkkupainotteista.
 Ei meinaan jäänyt brunssiähkyyn herkut, iltaa varten tartti saada irtiksiä sekä pitsaa ja
taisi Ikean krokanttikakkuakin tulla lusikoitua jos en nyt ihan väärin muista.


Tähän kylmäpuuroon tuli siis:
Banaanin puolikas, ananas siivu, kaksi hyydytettyä ja jäähdytettyä valkuaista (pikainen hyydytys paistinpannulla ), mantelimaitoa, lusikallinen chian siemeniä ja keitettyä ja jäähdytettyä kvinoaa noin desi. Päälle kanelia ja pähkinöitä ehkä tuoreita marjoja, multa oli loppunut kumpaisetkin.
    

Kannattaa antaa smoothin tekeytyä jääkaapissa ainakin puolisen tuntia, jotta chian siemenet hyytelöityvät.

Tuleva viikko täytyy kyllä pitää ruokailut aisoissa, ja saada taas kunnon ruokarytmi käyntiin.

                                                                    -Anette-


lauantai 13. helmikuuta 2016

Hukkaan heitetty duuni


Välillä pitää muistutella itseä, ettei se treenaaminen anna lupaa heittää mässäily vaihdetta kovin tiuhaan päälle.

Esimerkiksi todella tehokas spinning treeni ( ei siis se sellainen kuntopyörän päällä naistenlehden lukeminen, mitä näkee joskus salilla, se on eri laji ja sen kulutus on murtoosan tästä )  ei kuitenkaan ihan
 riitä kuittaamaan edes perus hamppariateriaa.

                 

Laiton mittarin eilen selvittämään, millainen kulutus oli paidan kastelevalla sisäpyöräilytunnilla
 tai siin kesto oli 50min. Eli aikalailla saa tehdä nautintojen eteen töitä.
           
                   
                 
Tälläkertaa säästän treenin tulokset johonkin vielä mieluisempaan kuin hamppariateriaan, uskoisin
 viikonlopun tuovan houkutuksia kohdalle.

                                  
                                                                    -Anette-





torstai 11. helmikuuta 2016

Lounaaksi

Lounaaksi terveellinen smoothie, miksipä ei.

Ainaki tämä tekele riittää yksinään itselleni lounaaksi. Jos haluaa pitää kalorin saannit
hanskassa ja hanskat kädessä, niin seuraksi ei oikein muuta passaa ottaa.

                 

Tähän vihreään lusikoitavaan mönjään tuli. 

Kolme  valkuaista, jotka oli pikaiseen jähmetetty (ei paistettu) pannulla limekookosöljyssä,
 (antaa kivasti makua). 
En pysty nielemään raakaa valkuaista vaikka se olisi miten hyvin upotettu smoothin joukkoon.
 Jo tietoisuus saa ällötyksen aikaan. Valkuaisten annetaan jäähtyä.

Sillävälin
Lehtikaalin lehti ja kourallinen pinaattia kannattaa pyöräytellä alkajaisiksi, joukkoon ehkä pieni 
loraus vettä ettei kone jämähdä.
Lisätään yksi kiivi ja avokado ja avokadon kivi tai puolikas jos kestää kiven tuoman kitkeryyden.
Inkivääriä pala ja muutama pakaste mansikka. Lopuksi vielä jäähtyneet valkuaiset.
 Niin ja noin puolikkaan ritruunan mehu ja lusikallinen chian siemeniä meinas täysin unohtua.

Kevyt kenttälounas on valmis, eikä tuo väsyä vaan päinvastoin pitää virkeänä. 

                 

Tästä tulee paksuhkoa lusikoitavaa mönjää mutta vettä lisäämällä kiireinen saa juotavan version.


                                                                   -Anette-

tiistai 9. helmikuuta 2016

No en tiennyt

Nyt en muista mistä urheilulehdestä tän postauksen alimman kuvan tallensin,  miestä varten sen
 otin kun ajattelin ettei kuitenkaan usko jos ei oo mitään todistusaineistoa.

                  

Avokadon kivestä oon kasvattanu viherkasvin vai onko sit avokadopuun. Se on edelleen elossa 
ja tekee isoja lehtiä. En erityisemmin pidä sen ulkonäöstä, mutta eihän nyt omaa 
aikaansaannostaan poiskaan voi heittää.

                 

No tässä tulee sitten se mitä en tiennyt, ja aika epäluuloinen olen vieläkin. Jotenkin kun ei ole 
tullut edes mieleen, niin en meinaa osata käyttääkään.
Tai siis olen nyt käyttäny tietenkin, mullehan riittää kun jossain mainitaan terveellinen
 niin oon mukana, mausta viis. 

Tämän maku EI siis mua mielytä oli seurana mitä tahansa, kitkerä mikä kitkerä. 
Selvyydeksi sanottakoon että pidän vahvoista mauista kuten greipistä sekä inkivääristä,
 eikä ne ole makuuni kitkeriä.

                                 

                                                             -Anette-








maanantai 8. helmikuuta 2016

Kahden tunnin antia


Mähän olen ruuan rakastaja, herkkusuu, nautiskelija ja omaan vielä pohjattoman vatsan.

Lauantaina käväisin keskustassa ja aikaa pyörimiseen oli pari tunteroista. Sehän meni syödessä, tietty.



Kahvilasta pohjalle Chai latte ja iso vihersmoothie, joka myyjän mukaan oli täyttä tavaraa eikä myöskään sisältänyt lisättyä sokeria. Mun mielestä smoothiet ei tarvitse sokeria tai mehuja joukkoonsa,
 jos niitä on käytetty jätän juomat mielummin ostamatta.


Nooh kahvilasta päästyä, jalat vei viereiseen Ruohonjuureen ja minkäs teit kun tämä kakku viimeisenä yksilönä huhuilee mua hyllyssä. Ei muuta kuin kassalle ja saman tien maistelemaan. He jotka ovat raakakakkuja syöneet tietää miten tuhteja ne on. Tästä olis kokonsa puolesta mainiosti riittänyt kahdelle, mutta meitsi vetäs koko palan ihan ite, oli kyllä niin hyvää ettei edes haitannu pieni ylensyönti.


No koska seuralaiseni halusi pientä suolaista, suunta Stockmannin herkkuun. 
Siellähän voi palvelutiskiltä valita mitä ikinä haluaa, kenties ihan ruoka ruokaa niinkuin seuralainen lihakastiketta ja muussia tai vain salaattia niinkuin minä. Maksu ja tiskin päähän syömään juomiksi voi tilata limuista oluen ja viinin kautta kuohuvaan. 


Eihän mulle tietenkään pelkkä salaatti riittänyt, vaan piti muutama rullakin maistaa.

Että sellasta syömistä mahtui kahteen tuntiin. Tän jälkeen ei nälkä yllättänytkään ennen iltaa, ihan hyvä niin.


                                                              -Anette-





lauantai 6. helmikuuta 2016

Surkea ostelija ostoksilla

Jos kukaan ni minä olen surkea kaupoissa luuhaaja. Kun ei kiinnostele niin ei kiinnostele.

 Paitsi poikkeuksen tekee urheilukaupat ja ruokakaupat.
 Urheilukaupatkaan ei erityisemmin vedä puoleensa, mutta jos sisälle eksyn niin melkeimpä aina mä jotain tarpeellista löydän, toisin kun normi vaatekaupasta. Johtuu varmaan siitä et mul on lähes aina urheilukamat päällä, silloinkin kun en urheile.

 Ruokakaupat ja kauppahallit taas vetää mua puoleensa ihan vaan fiilistelee. Millasia kaikkia ihania herkkuja onkaan tarjolla, palvelutiskit kaupoissa on parhaita. Matkoilta on ihanaa ostaa paikallisia herkkuja ja tuoda niitä tuliaisina kotiin, tai maistella heti kaupan ulkopuolella.

                  

Niin mut asia siis oli se että, päädyin tänään urheilukauppaan ja kas kas sieltähän löytyi tarpeeseen talvijuoksuhousut ja käyttölenkkarit. Vanhat oli jo pahasti muotonsa menettäneet.

                  

Mikä parasta ja ratkasevaa oli tietty hinta.
Tossut maksoi 30e normi hinta näytti olleen 130e housut taas oli puoleenhintaan eli 35e. 
Ei huonot ostokset lainkaan kun tarvettakin oli molemmille. 

Mulla on sellanen periaate, että kotiin ei saa kantaa mitään uutta jos vastaavaa määrää ei lähde samalla oven avauksella kiertoon. Nyt sai lähtöpassin luonnollisesti ne vanhat pökät ja tossut.

                                                            -Anette-


perjantai 5. helmikuuta 2016

Välipala

Ei huono olenkaan, tuo päivän välipala.

 Smoothiessa yksi appelsiini, noin peukalonpään kokoinen pala inkivääriä, porkkana ja
 varsisellerin varsi sekä hieman vettä. 
Lättyset taas on tortillalettuja. Eli kahden tortillan väliin on laitettu hitunen juustoa ja pannulla hetken kesytettyä tuoretta pinattia joka on maustettu suolalla, pippurilla ja valkosipulilla.
Sit vaan täyte lettujen väliin juuston pääle ja eikun lettu pannulle, paistetaan öljytyssä
kumpainenkin puoli kauniin rusehtavaksi. Ai että on hyvää.

P.s. Täytettä ei tarvitse olla mitenkään  erityisen paljon.


                                         Se olis sit urheilun täyttämä viikonloppu edessä, kivaa.

                                                                 -Anette_

torstai 4. helmikuuta 2016

Pienesti hyvää itselle

Tein vuodenvaihteessa muutaman hyvin pienen lupauksen tulevalle vuodelle.
Niin pieniä lupauksia, että niitä on jo vaikea jättää tekemättä.

Yksi oli, kaksi minuuttia venyttelyä päivittäin. Tuo aika on niin lyhyt, että ajatus jättää
venytykset tekemättä ei ole käynyt vielä edes mielessä.
Tämä oli juurikin se pointti lupauksia miettiessä, että teen ne niin pieniksi että
toteuttaminen ei vaadi mitään ponnisteluja. Mutta pitkällä tähtäimellä niistä on paljon hyötyä itselle.

No tokihan tässä on useimmiten käynyt niin, että tulee venyteltyä hieman pidempään kuin vain se 2 min.
Mutta kyllä on tullut niitäkin päiviä kun homma on jäänyt siihen kahteen minuuttiin, ja olen ollut
täysin tyytyväinen itseeni, lupaus kuitenkin täyttynyt.
Mutta tosiaan usein oon innostunut hieman pidempään settiin, ja silloin You Tubesta laitan mallia antamaan esim. jonkin näistä videoista.

                                          

Kestoltaan juuri mukavan lyhyitä, eikä ainakaan ne jotka olen laittanut pyörimään ole olleet liian haastavia. Tai saattaa joku vääntö olla hieman liian korkkiruuvi,  mutta ei lannistukseen asti kuitenkaan.

Notkeata päivää, ja varovaisuutta liukkaille teille.

                                                 -Anette-

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Hittojako tässä

 No melkeinhän tässä vuosi on tullut hiljaiseloa pidettyä. Mitään mullistuksia tai maanvyörymiä ei ole tällävälin tapahtunut, ehkä jopa harmi.
 Olishan se hienoo jos vois sanoo et oon tässä pitänyt välivuotta arjestani aasiassa, aloittanut aamut yogalla kuunnellen laineiden liplatusta ja katsellut auringon nousua. Mutta nääh, sitä samaa keski-ikäisen naisen arkea pienine kupruineen se on tää aika täs välissä ollu.

Liikunta eri muodoissaan pitää järjissä. Juoksusta joudun nyt tosin pitämään pidempää taukoa revähdyksen takia. Mutta oon korvannu lenkkejä konostelemalla, eli pikakävelyllä ( sellasella yyper nololla, lanteiden keikutus kävelyllä ) mikä on kyllä jenkkakahvoja hyvin sulattavaa ja vatsa saa myös aika tiukkan treenin siinä keikutuksessa.
 Se vaan on tosiaan niin huomiotaherättävän näköistä keikutusta, etten edes minä kehtaa sitä vedellä kuin joko hyvin aikasin tai sit myöhään tuolla hiekotetuilla ulkoilupoluilla.
Yoga ja siitä hot versio kuuluu uutena lajina kerran viikossa ohjelmaan, sitä kun 90 minuuttia vääntelee ja kääntelee kehoaan noin 38 asteisessa huoneessa niin tietää tehneensä.
Että sellasta liikuntarintamalle, muusta sit toisella kertaa. Pitempää päivitystä ei nyt puhelimella jaksa näpyttää. 

                                                     

                                 Ehkä tää pienesti päivittäminen vois taas vaihteeksi olla ihan kivaa. 
                                         Nyt jännittää miten julkaisu onnistuu, vai onnistuuko.

                                                           - Anette-