Meikäläinen pysytteli kylläkin tukevasti maankamaralla, hemmotellen lähinnä herkkuhammasta. ( kromin popsiminen ei ole auttanut tuumaakaan mun jatkuvaan makeanhimoon )
Mä en pysty menemään yhteenkään kieputtimeen, katsominenkin meinaa saada huonovointiseksi.
Mutta hauskaa oli ja useampi tunti vierähti hujauksessa. Iltapäivästä huristeltiinkin sitten takaisin kotiin.
Sunnuntai aamu tarjoileekin vaihteeksi vettä. Onneksi valittiin retkipäiviksi Perjantai - Lauantai.
Alma/Anette