Istanbulin matka oli ja meni, oli onnistunut reissu alun säädöistä huolimatta.
Tuon matkan jälkeen on matkaan saateltu jo mies ja toiseksi nuorin poika he suuntasivat Amsterdamiin ja tytär lekottelee Kreikassa.
Olen aloittanut myös uuden harrastuksen yhdessä miehen kanssa (laatuaikaa parhaimmillaan) crossfitin jee. Laji mun makuun, ainakin tää alkutaival on tuntunut erittäin hyvälle. mieskin on ollut innostunut ja myöntänyt tykkäävänsä, vaikka alkuun sainkin tehdä aikamoisen houkuttelun jotta hän suostui aloituskurssille.
Käsilläseisonta punnerrusta odotan kauhulla, ajatuskin pelottaa. No sen voi kuulma tehdä helpotettuna versiona näin alkuun, ja mun tapauksessa varmaan hamaan loppuun asti.
Ruokailujen saralla olen palannut kaikki käy ruokailuun. Tosin maitotuotteita sekä pastaa, perunaa ja leipää syön harkitusti, viikoittain muttei päivittäin.
Mä oon liian laiska noudattamaan mitään tiukkaa ruokavaliota pidemmänpäälle, kohtuukäytöllä oireet jää mulla kuitenkin ihan siedettäviksi (turvotus ja ilmavaivat) ja elämä on huomattavasti helpompaa kun voi syödä kaikkea esim. just matkoilla.
Tää mun uusi harrastukseni ei suinkaan ole tullut syrjäyttämään Juoksua, juoksu on mun ykköslaji ja intohimo.
Mutta on kyl jotenkin hienoa huomata että tälläinen valhempi täti pärjää ja on hyväksytty myös tuollaisessa lajissa jossa harrastajat ovat pääosin nuorempia. Vaikka kyllä siellä on näkynyt myös oman ikäisiä ja hieman ehkä myös vanhempiakin tätejä ja setiä ;) niin ja on ainakin yksi valmentajakin ollut varttuneempaa ikäryhmää.
Nyt on jo kiire, joten heissan ja pitäkää huoli itsestänne ja toisistanne.
Alma/Anette
