Kaljaa kaljaa lisää kaljaa

Tokihan sitä kaljatehtaalla pitää käydä kun niin kaljan ystävä olen, not. Mähän en siis tykkää lainkaan oluesta. Mutta Guinness storehouse oli ihan tutustumisen arvoinen retkikohde siltikin.

                   (tästä kuvasta jopa minä huomaan että hieman on rakeinen, he )

Tulihan sitä hörppy taas maistettuakin mutta nei, ei kyl oi mun juttu.

Koko paikan huipennus on ylimmän kerroksen näköalarafla josta silmien eteen avautuu koko Dablin.

Se mikä reissusta jäi päälimmäisenä mieleen, oli se että jos jossain Irlantilaiset osaa, niin ottaa kaiken ilon irti pubeista ja oluesta ihan viikon jokaisena päivänä.

                                                    -Anette-

Tuumaakaan en anna periksi

Ehkä olen kovapäinen, ehkä on turha, olen kovapäinen.

Mutta uskon vakaasti että pelkästään lopettamalla iltanapostelun pääsen määränpäähäni, vaikka nykyään jokaiseen päivään  kuuluukin kiellettyjä herkuja painonsa kyttääjälle. 

Selfie uudesta kuvakulmasta. Kyllä paljon löytyy samaa näköä apinan kanssa.

Niin ja kyllä tää vaan näyttää toimivan, hitusen se paino on taas tullut lähemmäksi sitä mihin se muutaman viikon päästä pysäytetään. 

Hiihtolomaan mennessä ollaan mittafarkut jalassa, ilman saumojen pullistelua ja hymy on silloin korvissa.

Kuvassa sitä terveellistä ja täyttävää eiliseltä.

Tonnikalaa, kesäkurpitsan, pinaatin ja paprikan seurana. Kaikki käyneet paistinpannulla 

ja mausteita oli käytetty reilusti. Muuten on aika mautonta toi tuna.

Eilinen herkku oli Ristorante pizza sekin tonnikala, ihan parasta tai samaisen merkin pinaatti on kyl yhtä hyvä. Toinen hekku eilen oli skonsssi, ah niin hyviä. 

Piti tulla vielä lisäämään että nämä oli eilisen ruokailun ääripäät, väliin mahtui sitten ne normit pirtelöt ja siemenleivät munakkaineen. :)

                                                                   Alma/Anette

Haluaisin

Miksi pitää olla vain keskinkertainen, miksei vois olla tosi hyvä edes joskus jossain. 

Välillä tuntuu että sillä paljonko itse uhraa johonkin asiaan aikaa ja voimavaroja, ei ole lopputuloksen kannalta mitään tekemistä.

 Toiset pääsee samalla panostuksella loistaviin tuloksiin kun omalla suorituksella ollaan taas siinä keskinkertaisuudessa.

Tänään tuntuu että tää pätee ihan kaikessa mun kohalla, ihan jo autolla ajaminenkin tuntuu olevan muilla paremmin hanskassa.

Eikä tää ajatus nyt tän paremmin tännekkään ilmaannu. 

Ohimenevää, tiedän tiedän. 

Hyvä ruoka ja seura = parempi mieli.

                           Alma/Anette