Surkea ostelija ostoksilla

Jos kukaan ni minä olen surkea kaupoissa luuhaaja. Kun ei kiinnostele niin ei kiinnostele.

 Paitsi poikkeuksen tekee urheilukaupat ja ruokakaupat.
 Urheilukaupatkaan ei erityisemmin vedä puoleensa, mutta jos sisälle eksyn niin melkeimpä aina mä jotain tarpeellista löydän, toisin kun normi vaatekaupasta. Johtuu varmaan siitä et mul on lähes aina urheilukamat päällä, silloinkin kun en urheile.

 Ruokakaupat ja kauppahallit taas vetää mua puoleensa ihan vaan fiilistelee. Millasia kaikkia ihania herkkuja onkaan tarjolla, palvelutiskit kaupoissa on parhaita. Matkoilta on ihanaa ostaa paikallisia herkkuja ja tuoda niitä tuliaisina kotiin, tai maistella heti kaupan ulkopuolella.

                  

Niin mut asia siis oli se että, päädyin tänään urheilukauppaan ja kas kas sieltähän löytyi tarpeeseen talvijuoksuhousut ja käyttölenkkarit. Vanhat oli jo pahasti muotonsa menettäneet.

                  

Mikä parasta ja ratkasevaa oli tietty hinta.

Tossut maksoi 30e normi hinta näytti olleen 130e housut taas oli puoleenhintaan eli 35e. 

Ei huonot ostokset lainkaan kun tarvettakin oli molemmille. 

Mulla on sellanen periaate, että kotiin ei saa kantaa mitään uutta jos vastaavaa määrää ei lähde samalla oven avauksella kiertoon. Nyt sai lähtöpassin luonnollisesti ne vanhat pökät ja tossut.

                                                            -Anette-

Kausi avattu

Olipas kiva juoksu, vielä parhaassa seurassa. Yksin ei tosiaan tarvinnut jolkotella, matkaan lähti tuhansia juoksijoita. tarkkaa osallistuja määrää en jaksa tarkistaa, mutta jotain kahdentoista tuhannen kieppeillä taisi olla. Kannustajien määrä oli myös huikea, pisti välillä vähän jopa ujostuttamaan sellainen huima kannustaminen.

Aika oli ihan jees, parempaankin olis rahkeet kyllä riittäneet mutta nyt näin, tästä on hyvä laittaa ensikerralla paremmaksi. 

Maailma on juoksutapahtumia täynnä. Mutta  voisin silti tulla toistekkin tänne juoksemaan. 

Nyt Prahan kujat kutsuu nälkäisiä ja janoisia juoksijoita, joten mukavaa iltaa sinnekkin.

          Alma/Anette

Kunto nyt

Kuulumisia meikäläisen liikkumisista. Alkuvuosi on mennyt noususuhteisesti, ja siihen vaikuttaa pelkästään ja ainoastaan se että tuli sylsyllä ilmoittauduttua Prahan puolikkaalle. Varmastikkin motivaatio olis ollut monesti kateissa ilman takaraivossa jyskyttävää tietoa juoksutapahtumasta.

                       

Nyt ei voi olla muuta kuin tyytyväinen, tälläkin hetkellä jalkaosastossa on mukava tuntuma perjantaisesta lihaskuntotreenistä. 

Eilen taas pitkä lenkki antoi varmuuden siitä että juoksukunto on kohillaan. Kiitos siitä jokaviikkoisten juoksulenkkejen.

Salilla on tullut syksyn ja talven aikana käytyä viikoittain kasvattamassa ja ylläpitämässä sitä lihaskuntoa, paitsi nyt tietty lomilla. Lihaskunnon ylläpito on kyllä mielestäni hyvin tärkeää tälläiselle yli nelikymppiselle vaihdevuosien kynnyksellä olevalle naisihmiselle. 

                     

Se mikä on tullut mukaan kuvioihin on yoga ja venyttely yleensäkkin. Ennen jätin venyttelyt helposti tekemättä, mutta nyt oon saanut siitä tehtyä hiljalleen rutiinin. YouTube on loistava paikka, josta löytyy vaikka millaisia yoga ja venyttely videoita.

                                 

Viimeviikolla kävin ensimmäisen kerran sitten viime syksyn ramppaamassa Malminkartanon rappuja. Aika mukavasti otti pohkeisiin seuraavana päivänä. 

Eli muutaman viikon päästä Prahan puolikkaalla, pitäisi olla hyvin valmistautunut rouva valmiina nauttimaan kaupunkijuoksusta, eikä matkan pitäisi tuottaa mitään suurempia vaikeuksia ainakaan kunnon puolesta. 

                                                                Alma/Anette

Neljäs

Voi onnea, kyllä oli ihana lenkkeilysää tänään. Mikään ei tee niin hyvää keholle saati mielelle, kuin päästä tälläisenä joulukuisena torstai aamupäivänä lenkille ja aurinko vielä häikäisee silmiä.

Tälläisiä päiviä lisää, kiitos. Vireystaso nousee kohisten siivotun ruokailun, liikunnan ja ulkoilun vaikutuksesta. Niin se vain on, hyvin yksinkertaiset asiat  (kolmen kimppa), kunhan niitä noudattaa niin tulokset kohonneessa vireystasossa on taatut.

                             Alma/Anette

Motivaatio

Vaikka liikunta kuuluukin päiviini kiinteästi, jos ei "oikeiden" treenejen muodossa,
 niin ainakin reippain  kävelylenkein koiran kanssa.

Näin talvikaudella juoksu tahtoo silti jäädä helposti kuntosali treenailun varjoon. Mä en välitä juoksumatoista, mulle juoksun ihanuus tulee juuri siitä raittiista ulkoilmasta ja luonnossa vaihtelevassa maastossa pinkomisesta. Mutta on myönnettävä että aina ei lähtö lenkille ole niin helppoa, on pimeää, liikaa pakkasta, liukasta, sataa,  sataa räntää...

Mutta on yksi keino mikä tepsii muhun. Ilmoittaudutaan ja maksetaan osallistumismaksu juoksutapahtumaan joka on keväällä. Antaa kyllä kummasti virtaa, meikäläinen kun ei halua osallistua niin ettei olisi kilometrejä takana. Eikä koskaan ole käynyt mielessä jättää mitään tapahtumaa väliin mihin olen ilmoittautunut sen takia ettei sitten huvittanutkaan käydä lenkeillä. 

Nimi osallistujalistalla pitää ainakin itselläni treenimotivaation yllä ja juosujalat liikkeessä haastavammatkin ajat.

Nyt paikka varattuna Prahassa maaliskussa juostavaan puolikkaaseen. Eikä ollut hennosta lumisateesta mitään haittaa kun käväisin  aamusta lenkillä.

                                                                                    Alma/Anette

Huh huh

Teki kyllä vähän tiukkaa, mutta selvisin ja yllättävän hyvällä ajalla. 

Lähdin matkaan aivan liian kovaa, viime sunnuntain kokonainen tuntui vielä reirissä ja vakaa suunnitelma oli lähteä nautiskelemaan. 

Mutta kas joku naksahti lähdössä ja ensimmäiset viisi kilsaa tuli vedettyä ennätys ajassa. Onneksi järki palas pätkittäin ja tajusin alkaa himmailla, aivan varmasti muuten olis noutaja tullut ennen viidentoista lämiskää.

Oli kyllä tuskainen juoksu mutta onneksi maisemat reitillä on niin kauniit, niitä ihaillessa sai sentään muuta ajateltavaa.

Maaliin pääsin ja loppuaika tosiaan kertoo että vauhti oli napakka, olen erittäin yllättynyt ja tyytyväinen. 

Mutta nyt tää vaatii kyllä kunnon palautuksen.

                         Alma/Anette

Täys juostu

Viikonloppu vierähti Tallinnassa. Sää suosi ja juoksu kulki. Tässä odotellaan jännittyneenä lähtöä.

Kokonaiselle lähdettiin kimpomaan aamu yhdeksältä ja puolikkaalle lähteneet lähtivät matkaan puol kahdeltatoista, joten kannustajilla oli täys maraton myös kannustamisessa. :))

Kokonainen takana ja mitalli kaulassa. Olo on kuin voittajalla vaikkei ilme ehkä siltä näytäkkään. Järjestelyistä annan täyden kympin, samoin kannustusjoukot  

tykkäsi tapahtuman keskeisestä sijainnista ja runsaasta ohjelmasta. 

Mitalli saatu oikein päin ja perusilme naamalle.

Ensivuonna uudelleen se lyötiin jo lukkoon! Oli huippu kivat melkein kolme päivää.

                          Alma/Anette

Niinpä niin

Asioilla on tapana järjestyä, niin tälläkin kertaa.

Turhaa tuli panikoitua aamu ja aamupäivä. Sinkoilut paikasta toiseen oli täysin tarpeettomia. 

 Muutama puhelu, googletusta, aikataulutusta, viestejä ja taas parit puhelut niin kaikkihan järjestyi taas parhainpäin. 

Mua ei vuodet ole opettanut ottamaan rauhallisesti.  Se on  luonne joka menee nollasta sataan ja sitä ei muuteta vaikka kuin olis hienoo olla itse rauhallisuus. 

Se oon mä ja enemmän itteeni taitaa luonteeni ottaa aivoon kuin muita.

Lounaan korvasin lenkillä, pakko oli vähän käydä tuulettumassa. 

                             Alma/Anette

Juoksun juhlaa

Olipas kiva tapahtuma tuo eilisillan Midnight Run, oli kunnon karnevaali meininki.

Ennen lähtöä joka tapahtui 21.15 sai Senaatintorilla jammailla vaikka samban tahdissa.

Kun juoksijoita on 9 000 pitää tarjottavaa olla pikkasen enemmän.

Ilta alkaa hämärtyä ja lähtö lähestyä. 

Me tosiaan olimme molemmat juosukaverin kanssa flunssaisia ja lähdimme matkaan ihan käsijarru päällä meiningillä. Matka meni hyvin mahtavaa tunnelmaa aistiessa, rupatellessa ja välillä vähän niistellessä.

 Niin paljon oli reitinvarrella ohjelmaa, että kymppi tuntui puolta lyhyemmältä matkalta, no ainakin lyhyemmältä.

Ensivuonna ehdottomasti uudestaan.

                           Alma/Anette

Sekaisin

Eilen oli koko Reykjavik sekaisin, heti aamusta juoksijat valtasivat kaupungin. Tarjolla oli monen pituista matkaa ja lapsille vielä omansa. Joten tuntui että koko kaupunki kävi aamulenkilla toiset pitemmälllä ja toiset hieman lyhyemmällä.

  Lähtö oli aivan kaupungin ytimestä. Tässä lähtöalueen tiivistä tunnelmaa, muutama hetki ennen starttia.

Matkanvarrella oli useita viihdyttäjiä, ja kannustajia.

Maaliin päästiin, juoksu tuntui kevyeltä ja muutenkin oikein hyvälle. Antoi vahvistusta omasta kuntotasosta, nyt tiedän mihin paukut riittää. 

Muutaman viikon kuluttua pistetään kakkosvaihde pykälään, kun numerolappu taas rintaan kiinnittyy.

Muutama tunti juoksutapahtuman loppumisesta alkoi kaupunkijuhlat, ja jos ihan kaikki ei olleet juoksemassa niin juhlissa sitten oli. Musikki soi joka kulmassa ja ihmisiä oli kuin pipoo. 

Yksi mikä pisti silmään oli kuulosuojainten puutuminen pieniltä lapsilta, en nähnyt yhdelläkään ja musa pauhas paikoin ihan kunnolla.

Ei tulivuoren purkaus vaan illan päätti huikea ilotulitus. 

Nyt pitää saada kahvia, ihan hitusen tais mennä eilen ylitöiden puolelle. ;)

                           Alma/Anette

Viel on aikaa

Ainakin viiteen jos ei kuuteenkin treeniin on vielä aikaa. Ensiviikolla tosin tehdään pelkästään kevyitä vetoja, mutta muutaman kunnon treenin ehtii tehdä vielä ennen sitä.

                                   

Tänään onnistuin aamulla tyrkkäämään itteni ulos sopivasti ukkoskuurojen ja sateen pitäessä taukoa. 

                                    

Jep, on se hame. Oikeammin juoksuhame, eli niissä on myös pökät helman alla. 

Vanhemmiten oon alkanu tykkäämään juoksuvaatteista jotka peittää takamuksen, eikä ihan nuole pintaa. Vaikka on mulla useat niitä perus juoksuhousujakin kaapissa, niitä tulee käytettyä ehkä enemmän takkikaudella.

Nyt syömään yhdistettyä aamiaista ja lounasta,  on muuten hyvää vaikka melkoselle mössölle näyttääkin. Puuroa lisukkeilla.

                                                                   Alma/Anette

Kimpassa

Viileiden ilmojen uskollinen lenkkikaveri. Ei ole vielä tullut vastaan päivää milloin olis Hönö kieltäytynyt  juoksulenkille lähdöstä. Normi kävelylenkeille pitää monesti maanitella ja houkutella (heittäytyy maahan pitkäkseen).

Mutta juoksemaan sinne lähdetään kyllä mielellään.

Viime päivät on tarjonnut loistavia lenkkeily kelejä, sadekkaan ei Hönöä hetkauta päinvastoin silloin tuntuu tassu nousevan entistä kepeämmin.

Parempaa lenkkiseuraa saa kyllä hakea.

                         Alma/Anette

Mieletön keli

Tulin just lenkiltä, kuvista näkyykin ku naama on punasena. Mul tulee aina ärsyttävän punaseksi pärstä ku urheilen. Ennen oikeen hävetti, mut nykyään en jaksa niin välittää.

 Eikä se taida edes kuvas paljon näkyä, ku laitoin vähän häivytystä. Ha. 

Mä juoksen mieluiten viileällä. Siksi lähin tänäänkin seiskalta liikenteeseen. Oli kyl tosi ihana aamu juoksennella.

Nyt kahvetta ja sit uimaan. Jee

                             Alma/Anette

Juosten

Mieletön ilma oli eilen, eikä taida huonommaksi jäädä tämänkään päivän sää. (Lisäys: No ei kyllä jää, kello no nyt 11 reikäleipä ja ulkona porottaa, aivan mieletön ilma.)

Kävin pururadalla juoksemassa, aivan mahti pössis, tuntu vaan niin hyvälle, se on tää kevät.

Nautin yksin juoksemisessa. Mutta yhtälailla juoksutapahtumista. Niiden tunnelmasta ja latauksesta, ihmisten kannustamisesta matkanvarrella, siitä matkan taittamisesta ja varsinkin siitä kun taival on tehty ja maaliviiva ylitetty. Tällekkin kaudelle on useampi ilmoittautuminen tehtynä, kivaa.

Eilen mietiskelin, kuin erillaisia me immeiset ollaan. Itse en selviäisi järjissäni ilman päivittäistä ulkoilua. Sitä tulee jo koiran ansiosta paljon ja päälle juoksuharrastus (en juokse koskaan juoksumatolla). Kun toiset taas ei nokkaansa paljon ulkona näytä, eivätkä edes sitä kaipaa.

Se tuntuu mun vinkkelistä jopa oudolle.

Mutta nyt mä lähen ottamaan luonnon tarjoamat poskipunat ja sit jaksaa puurtaa.

                   Alma/Anette

Hapottaa

Heti aamusta kävin palauttavalla juoksulenkillä. Eiliset kyykkäykset painotangon kanssa, on saanu reidet maitohapoille. Venyttelykin unohtui. Tiedän toki kuinka tärkeää se olis, mutta kovin helposti siitä luistelen ja sit käy näin.

En ihan kotikulmilla juossu, tai miten sen nyt ottaa. 

Vantaalla tihkutti, hyvä jos eteensä näki ja tiet oli viel loskassa, paha paha.

(no saatto ne olla meilläkin) Eikä kelis ollu oikeesti mitään vikaa, oli oikein hyvä sää juoksuun.

                    Alma/Anette

Tupla treeni

Eilen ehti aamusta käydä juoksemassa ja illansuussa kaivettiin miehen kanssa sukset varaston perukoilta. Viime talvena innostuin hiihdosta tosissaan, tasaista pellonreunaa auringon paistaessa oli ilo suksia.

Mutta nytpä olikin vain hyvin mäkinen reitti valmiina, hö ei kiva, en tykkää pöngetä jyrkkää mäkeä ylös ja sit pelätä kovaa laskuvauhtia. Enkä mä selviä kuin sillä hiton haarakävelyllä niistä nyppylöistä. 

                                  

Juoksu  vei eilen voiton hiihdosta 6-0, ei ole välineistä kiinni kuin kulkee. 

Saa sukset odotella rauhassa siihen kunnes peltoreitti aukeaa, toivottavasti aukeaa.

                   Alma/Anette

Hopi hopi

Nyt ylös ulos ja lenkille. :)

Jaksaa sit taas herkutella. Me kotiuduttiin muutama tunti sitten ja säntäsin samantien purulle. Nyt jaksaa alkaa purkamaan ja pakkaamaan. Kohta lähtö hieman kauemmas kuin mökille.

                 Alma Anette

Lenkillä

Aika jännä, ollaan yli joulukuun puolvälin ja pururata on oikein mainiossa lenkkeilykunnossa ainakin täällä Pääkaupungissa.

Lunta sais kyllä tulla, eilenkin oli kovin mustaa ja synkkää kun vielä tihkutti vettäkin. Ihan on ikävä talvijuoksua lumisilla kaduilla kun lenkkarin alta kuuluu kivaa narinaa.

Pieni lenkki pitää tänäänkin lähteä tekemään, jaksaa sitten virkeämpänä koko päivän.

                   Alma Anette

Piti tulla senverran vielä lisäämään, että hyvin pienetkin liikunnan lisäykset arkeen antaa hirmuisen määrän virtaa. Reipas parinkymmenen minuutin lenkki kävellen tai juosten on jo oikein hyvä, jos enempään ei aikaa tai intoa riitä.

Niinettä mukavia loppuvuoden lenkkejä kaikille. :) 

                          Hei