tiistai 27. tammikuuta 2015

Tuumaakaan en anna periksi

Ehkä olen kovapäinen, ehkä on turha, olen kovapäinen.
Mutta uskon vakaasti että pelkästään lopettamalla iltanapostelun pääsen määränpäähäni, vaikka nykyään jokaiseen päivään  kuuluukin kiellettyjä herkuja painonsa kyttääjälle. 


Selfie uudesta kuvakulmasta. Kyllä paljon löytyy samaa näköä apinan kanssa.


Niin ja kyllä tää vaan näyttää toimivan, hitusen se paino on taas tullut lähemmäksi sitä mihin se muutaman viikon päästä pysäytetään. 
Hiihtolomaan mennessä ollaan mittafarkut jalassa, ilman saumojen pullistelua ja hymy on silloin korvissa.

Kuvassa sitä terveellistä ja täyttävää eiliseltä.
Tonnikalaa, kesäkurpitsan, pinaatin ja paprikan seurana. Kaikki käyneet paistinpannulla 
ja mausteita oli käytetty reilusti. Muuten on aika mautonta toi tuna.
Eilinen herkku oli Ristorante pizza sekin tonnikala, ihan parasta tai samaisen merkin pinaatti on kyl yhtä hyvä. Toinen hekku eilen oli skonsssi, ah niin hyviä. 

Piti tulla vielä lisäämään että nämä oli eilisen ruokailun ääripäät, väliin mahtui sitten ne normit pirtelöt ja siemenleivät munakkaineen. :)

                                                                   Alma/Anette

2 kommenttia:

maiju kirjoitti...

Apinat on kauniita ;) Mä aina syömisten kanssa yritän olla aika rento. Pääsääntöisesti teen hyviä valintoja ja nykyään en enää ruoski itseäni huonoistakaan valinnoista ;)

AlmaAnette kirjoitti...

Kyllä juurikin näin, itselleen pitää olla armollinen ja elämästä pitää nauttia.