Vihdoinkin jalka on siinä kunnossa että sillä kärsi pienen juoksulenkin tehdä. Vantaan maratonilla vasen takareisi otti niin pahasti siipeensä, ettei sillä ole voinut aijemmin ajatellakkaan juoksemista. Mutta nyt varovasti hipsutellen mentiin ja tuntui ihan hyvälle. Pitää vaan pitää maltti mielessä ettei tule takapakkia, helposti tahtoo lähtee revittelyn puolelle meikäläisellä.
Hyvän opetuksen kyllä sain. Enään en vajaalla harjoittelulla, tietäen ettei kunto kestä osallistu yhteenkään maratoniin, en ainakaan kokonaiseen.
Helsingissä ei vielä lunta ole, mutta hyvin liukkaat tienpinnat kyllä. Siksipä paras alusta juoksulenkille löytyy Keskuspuiston siimeksestä.
Pajunkissat on himpun verran etuajassa :)
Alma Anette
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti